Kattoturvatuotteet mahdollistavat turvallisen liikkumisen niin katolla kuin katolle

Suomessa on tuskin olemassa sellaista rakennusta, jonka katolla ei tarvitsisi koskaan käydä tekemässä jonkinlaista huoltotyötä. Neljä vuodenaikaa vaihtelevine sääolosuhteineen aiheuttavat monenlaista ylläpitotarvetta räystäskourujen tyhjennyksestä lumiesteiden kunnon tarkastukseen. Monelle voikin tulla yllätyksenä, että kotimaisten viranomaismääräysten noudattaminen ei tästä huolimatta välttämättä kaikilta osin takaa katolla liikkumisen turvallisuutta.

Asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta edellyttää yhtenäistä ja helppokulkuista kulkutietä katolle ja siellä liikkumiseen. Asetuksessa kuitenkin jätetään suotta tulkinnanvaraa turvalliselle toteutukselle, sillä siinä otetaan erikseen kantaa esimerkiksi katon kaltevuuksiin ja rakennusten korkeuksiin. Myös loivat kattokaltevuudet ja matalampien rakennusten katot voivat olla vaarallisia kulkea ilman asianmukaista osoitettua kulkutietä ja erityisesti talviaikaan. Asetuksen tulkinta voi pahimmillaan johtaa siihen, että rakentamisessa mennään kustannukset eikä käyttäjä ja tämän turvallisuus edellä.

Minimi ei usein riitä

Vaikka Suomessa asuinrakennusten katot rakennetaan kestämään täällä esiintyvät lumikuormat, käyttöturvallisuuteen vaikuttavat kattoturvatuotteet hankitaan edelleen valitettavan usein lain minimivaatimuksia etsimällä, eikä niinkään rakennuksen tai sen ympäristön turvallisuus huomioiden.

Asiassa piilee tietty epäsuhta, sillä jostain syystä sekä työnantajat että viranomaiset ovat valmiita kiinnittämään huomiota enemmän työturvallisuuteen kuin arjen turvallisuuteen. Hyvä esimerkki tästä on rakennusaikana jo puolen metrin korkeudella vaadittava putoamisen estävä tekninen ratkaisu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että putoamisvaara täytyy torjua täysin. Sen sijaan rakennuksen käyttöä koskevassa lainsäädännössä kiinnitysrakenteita turvaköysiä varten edellytetään vasta yli yhdeksän metriä korkeissa rakennuksissa. Osittain tästä syystä esimerkiksi nuohoojille tapahtuu kohtuuttoman paljon työtapaturmia.

Vähäiselle huomiolle jää usein myös se, että tyypillisesti varsinaista katolla liikkumista vaarallisempaa on katolle nouseminen tai rakennuksen eri tasojen välillä siirtyminen. Jos määräykset eivät ota erikseen huomioon jotain tiettyä rakennuksen kohtaa sen vaara-alueella, eikä käyttöturvallisuutta ole siltä osin tarkemmin ajateltu, on mahdollista, että rakennukseen jää piileviä vaaranpaikkoja. Esimerkiksi putoamissuojauksen järjestäminen nousutikkaaseen rakennuksen korkeudesta riippumatta on hyvä esimerkki.

Lisäksi loivallakin katolla voi olla alueita, joissa ihmisen ei ole tarkoitus liikkua ja joita voi olla vaikea huomata etenkin talviaikaan. Osoitetuilla kulkuteillä on helppo ohjata kulku halutulle ja turvalliselle reitille myös loivalla katolla.

Kattoturvatuotteet turvallisuussuunnitelman mukaan

Me Piristeelillä kannustamme rakennushankkeisiin ryhtyviä aloittamaan kulkutie- ja turvatuoteratkaisujen toteuttaminen kohteesta tehtyyn riskien arviointiin perustuvan turvallisuussuunnitelman laadinnalla. Kun turvallisuusratkaisut suunnitellaan kiinteistökohtaisesti käyttäjän turvallisuus edellä, täyttyvät yleensä samalla lakien ja asetusten vaatimukset ja lopputulos on mahdollisimman turvallinen juuri kohteen ominaisuudet ja sen käyttäjät huomioiden.

Huolellisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun etuna on myös se, että ratkaisuista saadaan helposti keskenään yhteensopivia. Jos esimerkiksi tiettyyn osaan kulkureittiä katsotaan järkeväksi sijoittaa paikkoja turvaköyden kiinnittämiselle – vaikkapa räystäiden puhdistamista varten – on ne järkevintä toteuttaa suoraan kulkuteiden yhteyteen, jotka on itsessään testattu turvaköyden kiinnityspisteinä käytettäviksi.

Katon kulkuteiden suunnittelussa on järkevää huomioida myös itse katon pitkäaikaiskestävyys ja vesitiiveys. Vaikka loivakin kate voi olla märkänä tai kuuraisena erittäin liukas alusta, saattaa huonosti sijoitettu tai virheellisesti valittu kulkutieratkaisu aiheuttaa houkutuksen siirtyä kulkemaan vesikatteen pinnalle. Järkevästi sijoitettu, katkeamaton ja helppokäyttöinen kulkutie tunnistetaan kulkemiseen tarkoitetuksi alueeksi ja suojelee näin vesikatetta turhan kulkemisen aiheuttamalta rasitukselta.

Kattoturvatuotteet kannattaa tarkastaa

Kun kattoturvatuotteet testataan niille asetettujen vaatimusten mukaan, ne myös saavat sen perusteella tietyn suoritustason. Asennusohjeita noudattamalla pyritään siihen, että kohteeseen toteutetun asennuksen suoritustaso vastaa tyyppitestattua kokoonpanoa, mutta sen pysyvyyden arviointi vaatii tuotteen elinkaaren aikana säännöllistä tarkastamista paikan päällä.

Tässä mielessä kattoturvatuotteita voisikin verrata ajoneuvoihin, joiden kunnosta ja katsastusvastuusta suomalaiset ovat hyvin tietoisia. Katsastamattoman ajoneuvon tavoin myös kattoturvatuotteiden kunnon ja tarkastamisen laiminlyönti voi saattaa omistajansa onnettomuudesta vastuuseen. Turvallisen katolla liikkumisen varmistaminen on kiinteistön omistajan vastuulla – taloyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän.

Vaikka Piristeelin Pisko-kattoturvatuotteet on huolellisesti testattu ja sertifioitu nimenomaan Suomen haastaviin olosuhteisiin, ainoa keino niidenkin suoritustason pysyvyyden varmistamiseen on säännöllinen tarkastaminen. Suositeltava tarkastustiheys on yksi vuosi.

 

Tutustu Pisko-kattoturvatuotteisiin